Dame más

Jonnalta sain uuden rivin kysymyksiä! Rumpujen pärinää, tässä ne tulee!

1. Mitä muuttaisit itsessäsi, jos voisit? Vai muuttaisitko mitään? No oikeasti en mitää, mutta voishn mulla olla ruskeet silmät ja pitkät hulmuavat tummat hiukset. 

2. Miten hemmottelet itseäsi? Suklaalla. :D Ja kaikilla kuorinnoilla ja muilla

3. Mikä on oudoin tapasi? Teen outoja ääniä.

4. Uskotko yliluonnolliseen? No joo!

5. Mikä oli suosikki lastenohjelmasi pienenä? Se Arthur, missä on se mikä lie maasika poika.

6. Millaisen tautoinnin ottaisit itsellesi, jos haluaisit? Nyt just tällä hetkellä sellasella vähän sotkusella kaunolla "mamá"

7. Mitä kohtaa et koskaan lävistäisi kehossasi? Noo empä oo niin hirveesti tätä lävistyspolitiikkaa miettinyt, enkä jaksa nytkään. ;D

8. Mitä tapahtumaa et koskaan unohda? Monia! <3

9. Mitä odotat kesältä eniten? Aurinkoo ja kavereita ja valkkaria.

10. Oletko onnellinen? Miksi/miksi et? Oon! Asiat rullaa niin hyvin.

11. Mitä asioita pelkäät? No vaikka mitä, mut en mä oikeestaan mitään.

Nyt tuli laadukkaat vastaukset, mutta aina ei vaan jaksa keskittyä.:D

11

Löysin Encantado-blogisesta tälläiset kyssärit! Tän haasteenhan idea on vastata sulle (aijai! englannista tullut sä-passiivi, jota suomen kielessä ei ole virallisesti olemassa!) haasteen heittäneen bloggaajan keksimiin kysymyksiin ja sen jälkeen keksiä omat kysymykset ja antaa ne sit seuraaville uhreille. Mä nyt kuitenkin vaan vastasin näihin kysymyksiin, kun oli niin kivoja!

1. Minne matkustaisit ja mitä tekisit jos saisit miljoona euroa? Nyt musta tuntuu hirveen vaikeelta vastata tähän, mä haluun vaan kesäks Suomeen. :D Mutta hmm, sen jälkeen voisin tehdä pienen reilin Euroopassa ja palata Espanjan halki tänne mun Málagaani.

2. Mikä kappale herättää tunteita sinussa? Millaisia? Pablo Alboránin Solamente tú! Kun tarpeeksi kauan oon sitä videota katellu oon jo ihan vakuuttunut, että Pablo laulaa vaan ja ainoastaan mulle. Eli kovin rakastuneita tunteita herättää. ;D

3. Ikimuistoisin matka? Portugal pari vuotta sitten, oli se niiin jännittävää.

4. Parhaiten mieleen jäänyt sanaleikki, sananparsi tai loru? "Susanita tiene un ratón, un ratón chiquitín. Come chocolate y turrón...."

5. Mistä et luopuisi mistään hinnasta? Mun muistoista.

6.Onko sinulla pakkomielle johonkin? mihin? On, suklaaseen. Ei epäilystäkään.

7.Kammottavin vaatekappale kaapissasi? Se taitaa olla tällähetkellä aika hyvin organisoitu, eli kaikki on ihan kelpoja.

8. Mitä blogeja luet? Voi, miljoonaa!

9. Mitä syöt aamupalaksi? Leipää.

10.Haluisitko olla jossain muualla juuri nyt? Suomessa vaikkapa mun kaiffareiden kanssa, mut en mä tästäkään olinpaikasta valittamaan alkais.

11. Miten vietät lomaa? Nauttien, voi, nauttien!

kuvat: weheartit.com

te he echado de menos

Mulla tuli nyt hirvee ikävä mun vanhoja kavereita Suomessa. Mun niitä samoja ympyröitä, joissa oon pyöriny kakskymmentä vuotta. Kai se on väistämätöntä, ikävä. Mutta ei mulla oo mitään kaduttavaa täältä. Paljon on tapahtunut; ihania uusia kavereita koulusta, joista yhden tapaankin kesällä Helsingissä, muita ihania tyyppejä, joiden kanssa varmaan tavataan vielä monesti, pikku apinanpurema ja sairaalakeikka, joulu auringon alla palmujen katveessa, kulttuurieroja, ulkomaalainen "poikaystävä" ja viimeisimpänä surullisin tapaus, josta oon monille fb:n puolella kertonutkin.

Tänään mulle tuli sellanen pakottava tarve soittaa mun parhaalle kaverille Suomeen. Olin Primarkin kassajonossa ja mua vaan väsytti. Kun kuulin mun tyttöseni äänen siellä kuvitteellisen langan toisessa päässä, mulle tuli niin helpottunut olo, kohta istuttais taas vierekkäin sohvalla katsomassa Kumman kaata ja syömässä Filmtownin irttiksiä. On ollut tosi outoa olla kahdeksan kuukautta erillään, kun ennen sitä nähtiin kuitenkin melkein joka päivä. Mulla on ollut täällä niin paljon kaikkea uutta, etten oo aina edes tajunnut sitä, kuinka ikävä mulla sitä tyttöä onkaan ollut. Ihan liikutuin kun kuuntelin mun ystävän ääntä ja se oli niin tuttu ja läppä oli ihan samanlaista kuin silloin ennen kun mä lähdin.

Musta tuntuu, että meen ihan samanlaiseen tilanteeseen takaisin, kuin mistä tänne lähdin, oon vaan muutamaa pikku kokemusta rikkaampi! Nyt on hyvä mennä kotiin, mutta siitä ei ole epäilystäkään, ettenkö mä palaisi Málagaan, ja ehkä jopa nopeammin kuin voisi kuvitella!

Lopuks vielä mun tämän hetken ehdottomalta lempparipojalta mun yks lemppareimmista biiseistä, jota oon tuolla turuilla ja toreilla itseksenikin hyräillyt! :D p.s. Pablo on Málagasta, eli toivo ei siis ole menetetty! Odottelen vaan koska hänen kaksoisolento kävelee mua kadulla vastaan.:)

unas fotitas

Mulla on jäänyt vähän kuvasia varastoon, joten tässä muutama vaikka sen kunniaksi että oon kahden viikon päästä Suomessa!

Mun sisko ja serkut oli täällä vierailulla jo tovi sitten ja ajeltiin täällä ympäriinsä eri paikoissa. Vähän oli kaikilla joskus pinna kireällä, mut oli kyllä "siistiä olla hei neljästään Espanjassa!" Tän kuvan napsasin kun istuttiin jossain aidalla Puerto Bánuksessa syömässä ylihintaisia jätskejä, jotka haettiin tosta jätskibaarista, joka tossa noiden kahden miehen välissä kuvassakin näkyy. 

Pääsiäinen myös tuli ja meni ja näin aika paljon noita kulkueita. Aika nopeesti alko kyllä ärsyttää kun ne tukki kaikki kadut keskustassa ja mihinkään ei päässy kulkemaan. Onneks sekin nyt on ohi! (Oonpas nyt positiivisella tuulella!;D) Mutta sieltä se mun ensimmäinen näkemäni trono kuvassa saapuu. Olin kaikessa rauhassa kävelemässä kaupungilla ja juttelin Anniinan kanssa puhelimessa ku yhtäkkiä Calle Grandalle tupsahtaessani, sen reunat oli ihan täynnä ihmisiä.:D

Oon tässä myös muutamia kertoja visiteerannut Fuengirolassa asuvia tovereitani.

Katedraali eri suunnasta ku yleensä. On tä niin erilaista!

Kävin kerran biitsillä. Eiköhän seki homma oo nyt tällä erää suoritettu.

 

Sain loistoidean, että voidaan Eilan kanssa tehdä hänen pokemon-korteista matto mun huoneen lattialle! Tehtiin tä kaks kertaa eripäivinä ja ennen ku kerättiin pois laskettiin kortteja olevan 257 kappaletta!:)

Ilosanoma vielä loppuun kaikille: 14 päivän päästä nähdään, tyypit!;D